1.3.2014 - ANNELI - Seurala, Rautalampi

tapsukka.kuvat.fi

Hyvässä seurassa Seuralassa…

Hyvässä seurassa Seuralassa… puujalka vitsi vai, ei sentää, tuota otsikossa löytyy vinha perä, ajatella, lauteilla hymyilee suosikkityttöni Anneli, mukana on myös mainio tuttu Recados orkesteri sekä kaikki paikalle rientäneet kivat keikkaystävät jne. Siinä se, hyvässä seurassa Seuralassa… :-)

Palasin sitten muutaman viikon jälkeen Annelin keikalle. Illan keikka suuntautui Savon suuntaan Rautalammelle tarkemmin ottaen siellä Kerkonkoskelle Seuralan perinteitä tihkuviin maisemiin. Olimme tälläkin kertaa matkalla vanhalle tutulla porukalla. Omalla keikkapelillä matkasin aluksi Palokan apsille josta matkasimme edelleen Martin ja Tarjan kanssa kolistaan kohti illan keikkaa Seuralassa…

Illan solistimme Anneli oli saanut matkaansaaina niin herttaisen oman Tarja äitinsä, ja hyvä niin! Recados puolestaan oli liikkeellä varamies kitaristi Juhani ”Leipä” Syrjälän voimin vakikitaristi Mikon viettäessä ansaitsemaansa isyyslomaa… "Leipä" on meille ahkerille keikkailijoille tuttu osaava kitaristi jo vuosien takaa…

”Pojat soittaa puolinäljään”…

Seuralan tanssit alkoivat kahdeksalta. Annelin vuoro oli astella lavalle jo ilta yhdeksältä ensimmäiselle illan kolmesta puolituntisesta setistään. Anneli saapui lavalle tutusti aloituskappaleenaan ”suojaan”… kappaleensa jälkeen Anneli toivotti kaikki tervetulleiksi… ”aloituskappaleena kuuluimme kappaleen suojaan tuolta kymmenen vuoden takaa, kyllä se aika vaan menee”! Anneli jatkaen edelleen kertoen samalla omista puolen tunnin seteistään, ”mutta pojat soittaa puolinäljään vai mitä”, kuin kysyen pojiltaan… hetken hiljaisuus... vaan eipä tainnut kuulua vastausta! ;-)

Anneli varsin nokkelana… ;-) ....

Anneli jakoi kappaleilla ”tanssin päivät, tanssin yöt”, ”koivukuja” sekä rumbat ”sydänsuruja sekä ”tahdon tietää en”… ja kuinkas sattuikaan Anneli oli varsin nokkelana Tapsukalle, ja miksipä ei, ei ole miestä vähään aikaan näkynyt… "yö kun hiipii ylle maan, luonaan et sä olekaan siis mihin silloin oiken meet, mitä sä teet”… hymm… sitä se neljän viikon keikkapaussi Annelin keikoilta teettää, pitäisköhän tapsukan vast edes ottaa tuosta opikseen… ;-) … :-))))

Annelin ensimmäisen puolotuntisen päätteeksi kuulimme vielä kappaleet "that's all right (Mama)" sekä ”jambalaya” jossa meidä tuuraaja kitaristimme laitoi todella tiukasti Jarkko ”Danny” Lahdellae kampoihin heidän maukkaassa kilpasoitannassaan… :-)

”minä en lähde, olen sellainen laululintunen”…

Toisella setillä kuulimme kappaleet järjestyksessään, ekana kuultu Waya Con Dios kappale ”sold my soul”, ”niin paljon kuuluu rakkauteen”, ”kaksi kolpakkoa”, ”autotyttö”, ”don’t cry for louie”, “ne nan a na”, “kuolleet lehdet” sekä Annelin lähiaikoina ilmestyvä sinkkupiisi ”syntinen koi” (”nahkatakkipoika”)… kappaleen jälkeen Anneli ryhtyi miettimään jälleen tuota puolen tunnin osuuttaan kun kohta pitäis tauolle lähtee… ”enää olis pari kappaletta… minä en lähde, olen sellainen laululintunen!”

Setin päätteeksi kuulimme kauniit valssikappaleet "rantakoivun alla" sekä "ilta Skanssissa", ai että, kaunista kaunista!

Waya Con Dios: "sold my soul"

Anneli & Anne: "syntinen koi"

“Suklaata laukun pohjlta”…

Kellon näyttäessä yhtätoista saimme Annelin jälleen lavalle… Anneli kuiskasi pojille ”otetaan sambat”. Illan samba kappaleina kuulimme sambat ”villi varsa” sekä ”la isla bonita”. Seuraavana oli vuorossa Armin ja Dannyn ”tahdon olla sulle hyvin hellä”... hellyyden osoituksena pieni suklaa sydän Dannylta Armille! Kiitosten kera Anneli meinas kappaleen jälkeen kääntäen samalla katseensa Dannyn suuntaan, ”Danny pitää kyllä minut hyvin suklaassa, aina jostakin laulun pohjata hän löytää jotain suklaata!” :-) Duetto kappaleen parina kuulimme vanhan tutun meno piisin ”lian pitkä matka kotiin”...

Keikkaa jatkettiin rokin merkeissä ”great balls of fire”. Kappaleen jälkeen Anneli esitteli mainion Recados orkesterina. Toisena rokki kappaleena kuulimme kappaleen ”saappaat” joka samalla päätti Annelin kolmannen puolituntisen…

Annelia ei toki päästetty ”noin helpolla”, vaan hänet taputettiin vielä kerran lavalle. Kuulimme Anneleilta encore kappaleina ensimmäiseksi hienon vanhan amerikkalaisen kansanlaulun, ja varsinaisesti Animals yhtyeen myöhemmin tunnetuksi tekevän makeen ”nousevan auringon talo” sekä encore kappaleena illan päätteeksi kuultu ”kolme cowboyta”… 

Seilinki Nait Klapi…

Saimme keikka-illan mittaan kutsun keikan jälkeen paikalliseen kanavan takana sijaitsevaan Seilinki Nait Klapi baariin. Tottahan toki tuota piti käydä kattomassa millainen baari mahtaakan olla kyseessä, ja eipä meillä sen kummempaa kirettä valmiissa maailmassa… 

Paikallinen baari Seilinki Nait Klapi oli suhteellisen pieni tiivistunnelmainen baari -"yökerho!". Pikaisen käyntimme yhteydessä tapasimme Nait Klapissa erään paikallisen kaverin ”Tumpin” joka oli ennättänyt illan keikkapaikalta baarin jo meitä aijemmin. Tämä samainen kaverin käväisi keikan jälkeen Annelin juttusilla kertoen oman tarinansa Annelille tuosta samaisesta keikkapaikasta 31. vuoden takaa…  Hänen tarinansa yhdistävänä tekijänä eiliseen keikkaan kuin hänen 31. vuoden takaiseen tarinaansa oli Annelin hienosti tulkitsema ”house of the rising sun”, nousevan auringon talo”… :-) Tuo sama piisi "nousevan auringon talo" soi jo tuossa samaisessa paikassa 31. vuotta sitten...

Seurala Kerkonkoski

Seilinki Nait Klapi

Tapsukka kiittää…

Suuret kiitokset Annelille kunnon rutistusten kera! :-) Kiitos myös Tarja ”äipälle”, bändille sekä kaikille kivoille keikkakaveteille!