23.8.2014 - ANNELI - Maaningan Kasino, Maaninka

MUSIIKKI - ILOITTELUA JA HIENOA KEIKKATUNNELMAA

tapsukka.kuvat.fi

Näin se menee, tuleva syksy tekee pikkuhiljaa tuloaan ja nämä tämän vuotiset ihanat kesälavakeikat jäävät pikkuhiljaa hienojen keikka muistojen joukkoon… Me nautimme vielä näistä viimeisistä riemukkaista loppukesän keikoista aivan täysin rinnoin. Ja mikäpä meidän on nauttiessa kuten eilen. Maaningan Kasinolla vietettiin toden totta vertaansa vailla oleva lavailottelu ihastuttavan suosikki tyttömme Anneli Mattilan sekä hänen mainion Recados orkesterinsa pistäessä parastaan, jess..! :-)

Maaningan Kasinon eiliset tanssit, olivat tälle vuodelle kesän toiseksi viimeiset. Joten ensiviikolla Kasinolla vietetään lavakauden päättäjäis tansseja. Mutta toivokaamme että tapaamme jälleen ensi vuonna Kasinolla näissä samoissa hienoissa tunnelmissa. Kasino on kaiken kaikkiaan varsin hyvä mesta, talo oli jälleen täpösen täynnä innokkaita tanssijoita, sekä hienoa kesälavatunnelmaa... Ymmärtääkseni Valio Osuuskunta Itä Maito oli ainakin osaltaan bonsoroimassa illan keikaa maidontuottajille...

Recadosin pojat pienellä juttu tuokiolla ennen keikkaa... 

Eesti keel…

Kasinon aikataulun mukaan illan live musiikki aloitetaan vartin yli kahdeksan, kuten myös eilen, Recadosin poikien astellessa lavalle omalle ensimmäiselle setilleen. Kuten monesti aiemmin Recadosin aloituskappaleena kuulimme vanhan tutun ”Saarenmaan valssin”, ja samalla saimme kuulla sitä ainakin meikäläisen korvaan hauskalta kuulostavaa Eestin kieltä, Eesti keeltä, Jarkon ansiokkaasti tulkitessa ”Saarenmaan valssi” kappalettaan…

Tätä me olemme odottaneet…

Tätä hetkeä illasta olemme odottaneet ja tullet katsomaan, kuuntelemaan ja ihastelemaan, kaukaisimmat aina lähes neljänsadan kilometrin päästä ja tämän vuoksi varta vasten. Pari tunnin odottelun jälkeen saimme suosikki tyttömme Annelin vihdoin lavalle, iloisesti hymyillen ja tyylikkäänä kuten aina… se on Anneli se!

Meidän omia ikivihreitä…

Aloitus kappaleina kuulimme Annelin jo kymmenen vuotta sitten levyttämältään hänen ensimmäiseltä levyltä olevat kappaleet ”suojaan” sekä ”tanssin päivät, tanssin yöt”... 

Kuten hyvin tiedämme on Anneli ennättänyt esittää keikoilla näitä mainioita ekalevyn kappaleitaan jo kymmenen vuoden ajan koko oman artistiuransa verran. Veikkaamapa että Annelilla hurahtaa myös helposti vielä toinen vuosikymmen perään näitä kappaleita edelleen esittäessä. Kappalet ovat edellen hyviä, ovat meidän omia ikivihreitä!

Kuulimme Annelilta jatkossa kappaleet Anittan Annen levylle esittämän ”jambalaya”, sekä edelleen "that's all right", ”tahdon olla sulle hyvin hellä”, ”tahdo tietää en” sekä ”became mucho”. 

Seuraavana oli vuorossa Annelin omalta levyltä samba ”villi varsa”... ”ei kerro minusta, olen jo liian vanha”, - ennätti Anneli jo kertoa samalla meidän suuntaan veikeästi vilkuillen ennen kuin me ennätimme kunnolla tuota tulevaa kappaletta mitenkään kommentoida, kuten meillä on aika usein kyllä tapana. Annelia on kiva pikkaisen kiusoitella, tottakait! Anneli edelleen, ”lisää lattareita, seuraavaksi la isla bnita”… ;-)

”Ne on noi punaiset valot”…

Kuulimme vielä Annelin eka setillä kappaleet ”minä rakastan sua”… ja sekös herätti pienen sanailun sieltä täältä lavan edustalta, Matin ollessa se äänekkäin ”niin minäkin sinua!” Hymm… Anneli kertoi lavalta alas katsellen, ”minä taidan oikein punastua”... Lohduttelimme toki Annelia, ”ne on noi punaiset valot!” Seuraavaksi kuulimme Annelilta ja Recadosilta kauniisti neliäänisesti tulkitun vanhan valssi kappaleen ”ilta Skanssissa”. Edelleen kappaleet ”tahdo tietää en” sekä Annelin ensimmäisen setin päättänyt ”liian pitkä matka kotiin”, vaikka Anneli meinas tuttuun tapaansa, ”ei ole liian pitkä, ainoastaan neljä ja puolituntia”! 

Välitön hieno tunnelma…

Talon oma ”tiskijukka” tarjosi väliajalla vartin verran kivan kuuloista väliaika musiikkia kunnes saimme Annelin jälleen takaisin lavalle. Tällä kertaa Anneli ei lavalle tulonsa jälkeen sen kummenin ryhtynyt kappale esittelyyn vaan hän laittoi heti toimeksi aloituskappaleella Anne siskonsa hänelle tekevällä kappaleella ”syntinen koi”. Kuulimme edelleen kappaleet ”kuolleet lehdet”, Annelin ja Jarkon hyvin vedetty duettokappale ”road jack”, kappale jonka duetto tulkinnasta paistaa väliton hieno tunnelma kautta koko kappaleen! :-) ...edelleen mainio Beatles kappale ”i saw her standing there”, ”kaksi kolpakkoa” sekä kappale ”autotyttö”...

Ray Charles - "hit the road jack"

Annelin pientä kujeilua...

Anneli on lavalla elementissään ja hänen seuraamisensa lavalla on jo oma juttu sinällään kaikkien näiden taitavien laulutulkintijen lisäksi. Anneli osaa ottaa yleisönsä jos kuka. On kiva seurata hänen hymyään, makeita ilmeitään, viehkeistä jopa aina niihin sopivan kujeileviin ilmeisiin saakka, hän tulkitessaan kapaleitaan kappale toisensa perään! Eikä eilinen keikka tehnyt tähän poikkeusta, mielummin päinvastoin, sillä Anneli oli eilen orkesterinsa kanssa entistäkin kovemmassa vedossa... siinä oli esintymisen riemua kerrakseen, sen tuntee, näkee ja aistii... jess!! :-) 

Keikkaa jatkettiin edelleen kappaleilla ”nousevan auringon talo”, ”tyhjää”, ”don’t cry for louie” sekä “ne na na na”. Heti kappaleensa jälkeen Anneli meinas pieni itseirinia huulillaan, ”tää on ainakin sellainen kappale jota en ole koskaan yrittänyt suomentaa!”… heh heh!! ;-)

”Ihoissa virtaa piisaa”…

Seuraavassa kappaleessa ystävämme kiipparistimme Jarkko meidän kaikkien Danny joutui vaihtamaan jälleen kerran rooliaan, tällä kertaa Markku Aroksi, - ”Puputiksi” kuten Anneli sen meille lyhyesti esitteli. Heidän duettokappaleena kuulimme kauniin ”mun suothan tulla vierees sun”. Duettoa jota seurasi ”ihoissa on virtaa”… kappaleen jälkeen Anneli tuumasikin ”eihän se ole yhtään ihme vaikka tuon edellisen kappaleen jälkeen virtaa olisi”, juu eipä kai niin… kyllä ”ihoissa virtaa sitä piisaa”…

Markku Aro & Nisa Soraya - "mun suothan tulla vierees sun"

Danny on aina Danny…

Seuraavaksi kuulimme pitkästä aikaa Annelilta kappaleen ”mikä sun nimi on”. Jaa,aa... kappaleensa jälkeen Anneli ryhtyi miettimään ”siitä on jo kymmenen vuotta kuin kävin täällä ensimmäisen kerran”… Anneli havahtui, ”mitä kello on, en ole muistanut yhtään seurata mitähän kello mahtaa olla”, jatkoi Anneli iloisesti nauraen, hänen huomatessa, kylläpä aika onkin vierähtänyt! Itseasiassa se normaali kolmevarttinen oli mennyt umpeen jo hyvän aikaa sitten...

Seuraavaksi Anneli esitteli oman orkesterinsa, tuttuun tyyliinsä kunnes vuoroon tuli Jarkon esittely. Anneli viittilöi Jarkon suuntaan... ”Jarkko Lahti eli Danny", jatkaen edelleen, "Jarkko on monipuolinen hän esittää välillä Markku Aroa, välillä Dannya ja välistä myös omaa itseään Dannya… hetkinen! Annelikin purskahti naruun… ”Dannyksi minä aina Jarkkoa kutsun” jatkoi Anneli edelleen! ;-)

"Kun on alkuun päästy niin…"

Orkesterin esittelyn jälkeen Annelin toinen setti oli kestänyt hyvinkin jo tunnin verran ja paikan ”tiskijukka” oli ennättänyt jo muutaman kerran käydä kurkkaamassa takaovesta, milloinhan tuo Anneli mahtaa oiken lopetella… Mutta mitä vielä, näin Anneli varmaan itsekseen tuumaili, "kun on kerran alkuun päästy niin antaa mennä vaan", ja miksi ei kun kerta kaikilla oli hauskaa, niin siellä lavalla kuin meillä parketin puolella, että siitä vaan…Kuin tuon vakuudeksi Anneli virkkoi lavalta ”jos minä jatkan vaikka aamuun asti”… ja sai noista sanoistaan Anneli yleisöltä hyvät abioodit! Varsinaisen toisen setin päätteeksi kuulimme Annelilta kappaleen ”seitsemäs taivas”…

Keikkaa koko "rahan" edestä…

Tämä kaikki ei edelleenkään piisannut vaan Anneli taputettiin vielä kahdesti takaisin lavalle. Anneli esitteli ensimmäisen encore kappaleen. Anneli kertoi, "Jarkko Danny on laulellut tätä kappaletta tuolla jo koko illan"... Annelilla kivat narut... ”great balls of fire!” Kuulimme vielä lisäksi kappaleet ”saappaat”, sekä Annelilta meille kolmelle Tarjalle, Martille sekä allekirjoittaneelle osoitettu sekä kauniiden sanojen saattelema ”kolme cowboyta!” Riemukkaan keikkaillan päätteeksi ja samalla koko keikan päättnyt ”rakkauden muistomerkki”…  

Mahdottoman hieno keikka jälleen… saimme aimo annoksen hyvää musaa ja iloista mieltä Annelilta kaiken kaikkiaan pari tuntia ja kymmenen minuuttia vielä siihen päälle, toisen setin kestäessä jo yksinomaan kokonaiset tunnin ja parikymmentä minuuttia! :-) 

Tapsukka kiittää!


HISTORIAN SIIPIEN HAVINAA...

Kasinolla kolmen A:n kanssa 2010 

Anneli Kasinolla kahdeksan vuoden takaa 2006!

Anneli Kasinolla 2006, taustalla V.I.P- yhtyeen kiippari Ville Korpi :-)

RECADOS - KUKA KUKIN ON?

Tällä kertaa Recados orkesterin esittely vuorossa on heidän mainio kitaristi Mikko Tirronen. Recadosin Fb – sivujaa lainaten Mikko "Heinäsirkka" Tirronen - kitarat / laulu. Jyväskylässä asustavan kitaristi taiturimme Mikko Tirrosen monitahoinen muusikon uran voidaan katsoa alkaneen jo vuonna 1990.
Mikko on suorittanut laajat musiikki opintonsa pääasiassa Joensuussa sekä Helsingissä. Opiskelu jaksojen kestäessä Joensuussa sekä Helsingissä yhteensä kokonaiset kuusitoista vuotta. Näiden suomessa suoritettujen opintojen lisäksi hänen opintoihin kuuluu musiikki–opinnot aina tuolla Yhdysvalloissa asti Musician’s Institutessa, Los Angelesissa, niin kutsutussa Jenkkien musa koulussa! Mikolla on suoritettuna musiikkipedagogin tutkinto 2010.

Mikko on muusikon urallaan säestänyt muun muassa seuraavia artisteja Sami Saari, Mariko, Eija Kantola, Rainer Friman, Teuvo Oinas sekä toiminut kitaristina Sinitaivas – yhtyeessä.

Annelin nykyisen Recados yhtyeen kitaristin toimen sekä yhtyeen toisen varsinaisen laulusolistisin lisäksi Mikko tekee nykyisin pienempimuotoisia keikkoja säestäen muun muassa Tapio Leppäsen Tanja vaimoa hänen keikoillaan. Lisäksi Mikko toimii vakituisena kitaransoiton opettajana Jyväskylän Ammattiopistossa (ao), sekä kitaransoiton sivutoimisena opettajana JAMK:ssa – Jyväskylän Ammattikorkeakoulussa. Mikko toimii myös musiikki luennoitsijana.

Mikko on ollut mukana useissa levytyksissä sekä toiminut lisäksi levy – tuottajana.

Tuosta kaikesta - Tapsukka kyllä meinaa että Mikko on muusikko oikein isolla ÄMMÄLLÄ!! :-))

"Ikihymy" - Lasse Hyytinen & Mikko Tirronen: https://www.youtube.com/watch?v=rzSKnyFo89o

Seuraavassa tarinassa paneudutaan ”Danny” Jarkko Lahden muusikon uraan…

Tapsukka edelleen :-)